Sade

pitkän ajan jälkeen
hengitän taas

uin syvään sineen
hiljaa lipuen kuin satamaan

r a u h a

kuin olisin kävellyt
tuhkasateessa ja
kaikki harmaa
olisikin yhtäkkiä sulanut pois

kuin olisin eksynyt pimeään,
josta poispääsy tuntui mahdottomalta
ja nyt kuitenkin, kaiken sen jälkeen
 aamu vaalentaisi taivaan

kuin jokin haihduttaisi
kaiken värittömyyden

 en ole saapunut perille,
mutta kaatosade on takana päin