keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Eadem mutata resurgo (Nousen jälleen muuttuneena ja silti ennallani)

mietitkö koskaan miten paljon olet minua haavoittanut
miten syvälle lihaani sinun teräsi olet upottanut

sininen myrkky leviää pitkin suonistoani
enkä myönnä ääneen
miten paljon minuun sattuu

olen kiinnostunut äänistä
niistä useista jotka puhuvat minulle
unen ja valveen rajalla

niistä ei saa selvää
eivätkä ne useinkaan puhu juuri minulle
ja joskus kun ne puhuvat
niiden tarinat ovat kauheita

sitten on se yksi ääni
ainoa todellinen
jonka olemassa olosta olen varma

havahdun siihen
ja tunnen miten
molekyylit alkavat liikehtiä levottomasti

tunnen miten
kaikki painajaiseni pakenevat pois

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti