Näytetään tekstit, joissa on tunniste avaruus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste avaruus. Näytä kaikki tekstit

maanantai 7. marraskuuta 2016

aika-avaruus-ihmisyys

en voi luvata
sillä ihmisellä ei ole
valtuuksia
luvata yhtään mitään
mitä aika ei ottaisi kuitenkin pois
ja iättömyyden syvät kuilut
erottaisi tästä hetkestä

olen rakastanut tällä
samalla vakavuudella vain kahta
ja ehkä joskus tulee kolmaskin
mistä sen tietäisin
en näe aikaa pidemmälle

en voi luvata
että löydän sinut seuraavassa elämässä
en voi luvata
että suteni muistaisi sinut

en ole edes varma
odotanko seuraavaa elinikää kanssasi
kun en voi luvata sinulle edes tätä

mistä tiedän jos
uudelleensyntyminen
polttaa muistikuvani karrelle
kuin sähkömagneettinen pulssi virtapiirit

repaleiset reunat
jotka tuuli puhaltaa tuhkaksi

minä kuolen joskus
kaikki mistä olen varma
on vain tämä hetki

ota se
koska maailmankaikkeuden universaalien säädösten mukaan
minä en voi luvata sinulle muuta

maanantai 30. kesäkuuta 2014

C2H5OH

lantion kaarella nukkuu koira
aika on kuilu välissämme

me sen reunalla
etäännymme toisistamme
vauhdilla jolla avaruus laajenee ympärillämme

me sen nielussa
ja sisällä,
syvyydessä

repeydymme irti todellisuudesta
kun väsymme sen huonoon käyttöliittymään

todellisuuspaon molekyylikaava C2H5OH

torstai 12. syyskuuta 2013

äänesi ajaton resonointi
sotkeudun magneettikenttiin
sähkövirta iskee lävitseni

uudestaan ja uudestaan

aika on ulottuvuutena armoton
se repii meitä erilleen

kaiun takana on vain tyhjää
ajaudun patopisteeseen
laminaarinen virtaus kiskoo minut mukaansa
ja liu’un kohti transitiovaihetta

 

kunnes kaikki on mustaa
ja minä tukehdun
hapettomuuteen

sydämeni värisee
eikä kukaan kuule sitä

maanantai 18. helmikuuta 2013

Ilman sinua
olen kuin
hapeton tila
planeetta ilman vettä
sammuneen tähden aurinkokunnassa

Olisin kuollut
kuin kivi
peittynyt kadonneen elämän pölyyn
ja haipumassa pimeyteen itsekin

Olisin vain savuavia raunioita
palava maa
olisin entropia
ja minuun mahtuisi kaikki se tyhjyys
jonka voit avaruudesta kerätä

Olisin karannut asteroidi
kellumassa kohti ajattomuutta
ja ei-mitään
eksymässä pois
vailla painovoimaa

Olisin kompassi
joka ei tiedä suuntaa
jossa neula pyörii loputtomiin

Ole minulle
painovoima ja magneettikenttä

Loiston valo horisontissa
pitkän tuuliajon jälkeen