tiistai 26. helmikuuta 2013

Minuus

leikkaisin pois ihoni
vain pyyhkiäkseni olemattomiin kosketuksen
joka ei siihen kuulu

leikkaisin pois niin paljon muutakin
ja antaisin vereni myrkyttää
juomaveden

kunnes kuolisit kuin eläin

olen kantanut vihaa ja katkeruutta sisälläni,
kuin lasta
siitä asti kun tainnutit minut alastoman ruumiisi alle
väkipakolla

minua oksettaa yhä
kun edes mietin olemassa oloasi

tai sitä mitä olet minulle tehnyt

haluaisin puhkaista
vedenväriset silmäni
purra itseäni ranteisiin
leikata ihostani pois
kaikki ne kohdat
jotka sinä olet saastuttanut

minua ei voi haudata maahan
sillä kaikki myrkkyni soljuvat maaperään
ja tappavat kaiken elämän

minua ei voi polttaa
ilma muuttuisi hengityskelvottomaksi
kaikista vaarallisista yhdisteistä
olen myrkkyä ja mustaa sudenlihaa
keltaisia luita

piirrän veitsellä iholleni mandaloita
ja toivon
että tuntoaistini kuluu pois

ja kaikki kipu pyyhkii muistini
ja lakkaisin joskus oksentamasta pelkästä häpeästä

kulu pois iholtani,
sinä saasta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti