mustien syysöiden himmennettyä
valkoiseen uneen, hellän kylmyyden syleilyyn

sielut piirtyvät tarkasti
öisen taivaan syvyyttä vasten

sinä valitsit minut
melkein kolme ajankiertoa sitten

mutta en ole kesyyntynyt tippaakaan
sama villi naarassusi minä olen yhä

enkä minä muutu muuksi